
Usein aloittavia kirjoittajia mietityttää, mistä lähteä liikkeelle kirjoittamisen kanssa ja miten löytää aiheita ja ideoita teksteille.
Kokeneemmilla kirjoittajilla tätä ongelmaa taitaa harvemmin olla, vaan pikemminkin tuskaa tuottaa ideoiden runsaus. Käsillä olevaan projektiin voi olla hankala keskittyä, jos mieleen putkahtelee koko ajan uusia ideoita, joista yhtäkään ei tietysti haluaisi päästää karkuun.*
Molempiin pulmiin hyvä ratkaisu on aiheidealistan kerääminen.
Mikä on aiheidealista?
Aiheidealistaan voi kirjoittaa ylös kaikki aiheet ja ideat, joita mieleen tulee joko ideoinnin aikana tai arjessa yllättäen. Näin hyvät ideat eivät pääse unohtumaan mielestä saman tien, vaan niihin voi rauhassa palata myöhemmin. Idean valitseminen idealistalta on paljon helpompaa kuin uuden idean keksiminen pakolla siinä vaiheessa, kun olisi aika kirjoittaa.
Listaan voi kirjata monenlaisia asioita: yksittäisiä sanoja tai kokonaisia lauseita, tilanteiden ja paikkojen kuvauksia, luonnehdintoja henkilöhahmoista, muistoja ja havaintoja, ohimennen ruuhkabussissa kuultuja kommentteja, mitä tahansa mielikuvitusta kutkuttavaa ja inspiraatiota herättelevää.
Kun kirjaat ideoita listaan, sinun ei tarvitse vielä tietää, mihin aiot ideaa käyttää tai aiotko ylipäänsä käyttää sitä mihinkään. Ideaa ei tarvitse listausvaiheessa arvioida eikä arvottaa, vaan listaan voi ronskisti kirjata kaiken.
”Usko siihen ihmeelliseen totuuteen, että uudet ja ihanat ideat etsivät ihmisiä yhteistyökumppaneikseen joka ikinen päivä.”
Elizabeth Gilbert, Big Magic (Suom. Laura Beck)
Myöhemmin listalta valikoidaan käyttöön ne ideat, jotka kulloiseenkin tekstiin sopivat. Muut ideat voi jättää odottamaan omaa vuoroaan, eivätkä ne suutu, vaikka niiden vuoro ei koskaan koittaisikaan – niistä ei siis kannata ottaa turhia paineita. Aiheidealista ei ole mikään to do -lista, josta pitäisi saada kaikki kohdat ruksattua.
On hyvä, jos listalla on monenlaisia asioita, koska aiheiden listaa voi hyödyntää monella tapaa.
Listalta voi etsiä lähtöpistettä tai kantavaa ajatusta tekstille silloin, kun tyhjä paperi ahdistaa. Sieltä voi etsiä virikkeitä, jos mieli halajaa huvitella kirjoitusharjoituksia tekemällä. Sieltä voi myös hakea täydennyksiä osaksi isompaa kokonaisuutta.
Esimerkiksi kirjailija Maria Mustranta kertoi taannoisessa sanataideyhdistys Rapinan lukupiirissä, että hän oli halunnut kirjoittaa haastavan lapsen vanhemmuudesta, ja alkaessaan rakentaa kirjan juonta hän tukeutui aiheidealistaan, jota on kerännyt lukioajoista saakka. Äidin tehtävä -romaanin lähtökohdaksi löytyi aiheidealistalta asetelma, jossa köyhän yh-perheen lapsi ystävystyy eliittiperheen lapsen kanssa ja imeytyy osaksi perheen elämää. Tämä asetelma toimi psykologisen trillerin kehyksenä, jonka ympärille juoni tarkemmin punoutui.
Ideointi on tärkeä osa kirjoittamista
Aiheidealistan keräämisessä ei ole muita kuin hyviä puolia.
Toisinaan elämässä on ajanjaksoja, jolloin kirjoittaminen näyttelee pienempää roolia. Silloinkin ideoita voi kerätä talteen, ja niidenkin ylös kirjaaminen on kirjoittamista: ideointi on nimittäin kirjoittamisen tärkeä vaihe. Ilman ideoita ei ole kirjoittamista. Pelkkä kirjoittamisen ajattelukin vie eteenpäin silloin, kun muuhun ei ole aikaa tai mahdollisuutta.
Muhkea aiheidealista on mielestäni asia, jolla kirjoittaja voi hyvinkin ylpeillä. Aiheidealistaan tulisi suhtautua kuin miljooniin tilillä: Saapa nähdä, mihin ihanaan nämä kaikki vielä törsään! Jos kaikille ideoille ei ole itsellä käyttöä, reilu tyyppi saattaa lahjoittaa ylimääräiset tarpeessa oleville.
Ideoita keräilevän kirjoittajan ainoaksi haasteeksi jää löytää itselle sopivin muoto tallettaa ideoita. Aiheidealistaa voi kerätä paperille, jolloin parasta voi olla omistaa ideoille oma vihkonsa. Jos vihkoa on hankala kuljettaa mukana sinne, missä ideat pulppuavat, niitä voi kirjata myös tiedostoon tai puhelimen muistioon.
Itselläni on paha tapa kirjata ideoita ylös milloin minnekin, jolloin niitä pitää metsästää paperipinoista ja kansioiden syövereistä – toisille suosittelen järjestelmällisempää otetta ideoiden keräämiseen!
*Ei ole tarkoitus luoda paineita, mutta ideat todella voivat saada tarpeekseen, ottaa ja lähteä. Lue vaikka Elizabeth Gilbertin kokemuksesta teoksessa Big Magic – Uskalla elää luovasti (Suom. Laura Beck).